skip to Main Content

Kuoleman kuntopiirissä

Kuoleman Kuntopiirissä

Pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina päädyin osallistumaan kauppakeskus Sepässä seurakunnan Kipinä-tilassa järjestettyyn Takomo-tilaisuuteen. Olin osallistunut Laura Siltalan vetämiin Takomoihin muutaman kerran aikaisemminkin ja todennut aiheet ja niiden käsittelytavat innostaviksi. Tällä kertaa kuitenkin rehellisesti sanoen illan aihe Kuolema on ikuisuuskysymys ei erityisemmin sytyttänyt minua. Lähdin mukaan silti avoimin mielin, koska tiesin aiempien Takomo-kokemusten pohjalta, että laatua on luvassa.

Meitä oli Takomossa noin 30 ihmistä, joista kaikki olivat itselleni entuudestaan tuntemattomia, muutaman kasvon tunnistin etäisesti tutuiksi aikaisemmista Takomoista. Takomo-vetäjä Laura oli valinnut tähän kertaan toiminnallisia menetelmiä, jotka sopivat aiheen käsittelyyn onnistuneesti. Hannu Ala, jonka taidokkaasta pianomusiikista saimme illan aikana nauttia, nimesi Lauran valitseman toiminnallisen menetelmän osuvasti kuoleman kuntopiiriksi. Kiersimme pienissä ryhmissä neljässä eri pisteessä, joissa jokaisessa kuoleman teemaa käsiteltiin hieman eri tavoin. Illan aihe veti keskustelut heti syviin vesiin ja kuulimme toistemme elämistä koskettavia kokemuksia kuolemasta, surusta ja ikävästä. Kokemuksista kuvastui silti myös niiden vastavoimana toivo.

Yhdellä pisteellä saimme kukin ryhmäläinen valita oman suosikkimme valokuvaaja Sanna Kostamon Valon naulat-valokuvakilpailukuvista. Kuvissa oli vahvasti läsnä suru, mutta myös yhtä lailla toivon näköala esimerkiksi valon säteinä tai taivaan kirkkautena. Sannan kuvien tunnelma tiivisti mielestäni hyvin koko illan tunnelman. Puhuttiin toki synkistä aiheista, mutta niiden yllä oli samalla kaiken aikaa elämän voima. Minulle jäi kuva, että tulimme kaikki osallistujat kosketetuiksi illan teemoista: kuolemasta, surusta, ikävästä, ikuisuudesta, rauhasta, toivosta, uskosta ja rakkaudesta. Illan puhujavieras Jyväskylän seurakunnan pastori Ville Tikkanen totesi tähän tapaan: Kirkon tehtävä on olla ääni, joka muistuttaa, että vaikka täällä kuollaan, kuolema ei ole piste. Rakkaus on voittanut kuoleman.

Illan teemaa vei eteenpäin omalta osaltaan Satu Nyqvist, jonka ihon alle menevää laulua saimme kuulla illan mittaan. Hänen vahva tulkintansa Tuure Kilpeläisen laulusta Pelko pois päätti tämän kertaisen Takomon. Kuolema on ikuisuuskysymys päätti Takomot tältä syksyltä ja näkemäni ja kuulemani perusteella onnistui koskettamaan ihmisiä pintaa syvemmältä. Kuoleman kuntopiirin jälkeen kotona huomasin, että aiheesta teki mieli puhua ääneen vielä paljon lisää puolison kanssa. Harvoin pyhäinpäivän teemaa on tullut näin antaumuksella käsiteltyä, olihan loistava kuntopiiri! Kiitos Laura ja kaikki jollain tavalla osallistuneet!

Vieraileva kirjoittaja: Noora Heinonen
Back To Top